Unennäkemisen vaikutus stressinhallintaan

Stressi on nykypäivän yhteiskunnassa yleinen haaste, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiimme. Monet meistä kuitenkin unohtavat, että unella on merkittävä vaikutus stressin hallintaan. Unennäkö ei ole pelkästään aivoton tila, vaan monimutkainen prosessi, joka voi auttaa meitä rentoutumaan ja palautumaan päivän haasteista. Tässä artikkelissa tutustumme unennäön vaiheisiin, aivosignaaleihin unennäön aikana, sekä unen vaikutukseen stressinhallintaan. Lisäksi jaamme vinkkejä terveellisen unirytmin ylläpitämiseen ja stressinhallintaan ennen nukkumaanmenoa. Lue eteenpäin oppiaksesi lisää tästä tärkeästä aiheesta ja miten voit parantaa stressinhallintaa unen avulla.

Mikä on stressi?

Stressi on kehon fysiologinen ja psykologinen reaktio, joka tapahtuu vastauksena erilaisiin haastaviin tai uhkaaviin tilanteisiin. Se voi aiheutua esimerkiksi työpaineista, ristiriidoista ihmissuhteissa tai taloudellisista vaikeuksista. Stressiaktivaatio käynnistyy aivoissa, kun kohtelemme tilannetta uhkana, joka vaatii meiltä lisää resursseja ja tarkkaavaisuutta. Tämä johtaa kehon fyysiseen reaktioon, joka tunnetaan taistele tai pakene -vasteena. Stressihormonien, kuten kortisolin, eritys lisääntyy, syke kiihtyy, lihakset jännittyvät ja aistit terävöityvät. Stressi voi olla lyhytaikaista ja ohimenevää, mutta pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa terveysongelmia, kuten unihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta. Siksi on tärkeää oppia hallitsemaan stressiä ja löytämään keinoja rentoutua ja palautua. Unella on tässä tärkeä rooli, ja seuraavassa osiossa tutustumme tarkemmin unella stressinhallintaan. Tämä aihe on keskeinen ymmärtääksemme unennäkemisen vaikutusta stressinhallintaan.

Unennäkemisen merkitys

Unennäkemisellä on merkittävä vaikutus stressinhallintaan ja yleiseen hyvinvointiin. Unennäkö tapahtuu eri vaiheissa, kuten REM-unessa ja syvässä unessa. REM-unessa aivot ovat aktiivisemmat, ja tässä vaiheessa tapahtuu unennäön kokeminen. Syvässä unessa puolestaan tapahtuu kehon ja mielen palautuminen, ja tämä vaihe on tärkeä unen laadulle ja palautumiselle. Unennäön aikana aivosignaalit, kuten theta-aallot ja deltataallot, ovat erilaisia kuin valveilla ollessamme. Tämä auttaa aivoja käsittelemään päivän tapahtumia, muistojen vahvistamista ja stressin purkamista. Kun saamme riittävästi laadukasta unta, keho ja mieli pystyvät palautumaan tehokkaasti stressistä. Unen ja stressin yhteys on erittäin tärkeä, koska hyvä uni auttaa meitä selviytymään paremmin stressaavista tilanteista ja ylläpitämään parempaa yleistä hyvinvointia. Jos haluat oppia lisää unennäkemisen ja stressinhallinnan yhteydestä, jatka lukemista!

Vaiheet unessa

Unen aikana käymme läpi erilaisia vaiheita, jotka yhdessä muodostavat unisyklin. Unisykli toistuu useita kertoja yössä ja koostuu useista vaiheista, joiden kesto ja merkitys vaihtelevat. Ensimmäinen vaihe unessa on nukahtaminen, jolloin kehomme alkaa rentoutua ja aivosignaalit hidastuvat. Toisessa vaiheessa siirrymme kevyen unen vaiheeseen, jossa lihakset rentoutuvat ja keho valmistautuu syvempään uneen. Seuraava vaihe on syvä uni, jolloin aivosignaalit hidastuvat vielä enemmän. Tässä vaiheessa tapahtuu fyysistä palautumista, kuten kudosten korjausta ja hormonitasapainon säätelyä. Syvän unen vaihe on erityisen tärkeä kehon ja mielen palautumiselle. Viimeinen vaihe unisyklissä on REM-univaihe, joka on lyhenne sanoista ”rapid eye movement” (nopeat silmänliikkeet). Tämä vaihe on yhteydessä vilkkaille unennäöille ja aktiiviselle aivotoiminnalle. Tässä vaiheessa tapahtuu myös tärkeää oppimisen ja muistin käsittelyä. Unen eri vaiheet esiintyvät sikspäin ja toistuvat muutaman kerran yössä. Jokaisella vaiheella on oma tarkoituksensa ja vaikutuksensa kehomme ja mielenterveyteemme. Lisää tietoa tästä aiheesta löydät täältä.

Aivosignaalit unennäkemisen aikana

Aivosignaalit ovat olennainen osa unennäkemistä ja niillä on suuri merkitys stressinhallinnassa. Unennäkö tapahtuu REM-unen (Rapid Eye Movement) vaiheessa, joka on yksi unisyklin vaiheista. Tänä aikana aivot ovat aktiivisimmillaan ja tuottavat erilaisia sähköisiä aivosignaaleja. Elektroenkefalogrammi (EEG) on mittausmenetelmä, jolla voidaan rekisteröidä ja analysoida näitä aivosignaaleja. EEG mittaukset osoittavat, että aivojen toiminta REM-unen aikana muistuttaa valveillaolon aikana tapahtuvaa aivojen toimintaa. Aivosignaalit ovat monimuotoisia ja vaihtelevat eri unennäön vaiheiden välillä. Esimerkiksi, aivojen etuotsalohkossa tapahtuva aktiivisuus on yhdistetty unennäön tärkeiden tapahtumien muistamiseen ja käsittelyyn. Aivosignaalit osoittavat, että stressin aiheuttama hermostoaktiviteetti voi jatkua myös unennäön aikana. Tämä voi selittää, miksi unennäkö voi joskus liittyä stressaaviin uniin tai painajaisiin. Ymmärtämällä näitä aivosignaaleja ja niiden yhteyttä unennäkemiseen, voimme paremmin ymmärtää unen vaikutusta stressinhallintaan ja kehittää tehokkaampia tapoja lievittää stressiä unen avulla.

Unen vaikutus stressinhallintaan

Unen ja stressinhallinnan välillä on vahva yhteys. Riittävä uni ja laadukas unennäkö auttavat lievittämään stressiä ja tukemaan kehon ja mielen palautumista. Unen aikana tapahtuu monia tärkeitä palautumisprosesseja, kuten solujen uusiutuminen, aivojen puhdistuminen kuona-aineista ja immuunijärjestelmän vahvistuminen. Unen aikana myös stressihormonitasot laskevat ja keho rauhoittuu. Lisäksi unen avulla voimme käsitellä päivän tapahtumia ja tunteita sekä saada uusia näkökulmia stressaaviin tilanteisiin. Siksi on tärkeää panostaa riittävään ja laadukkaaseen uneen stressinhallinnan tukemiseksi.

Unen ja stressin yhteys

Unella ja stressillä on läheinen yhteys, ja unen laatu voi vaikuttaa suoraan stressitasoihin. Kun olemme stressaantuneita, unen laatu ja määrä voivat heikentyä, mikä puolestaan ​​vaikuttaa kykyymme hallita stressiä. Tämä luo ikään kuin noidankehän, jossa stressi vaikeuttaa unen saamista ja univaje puolestaan ​​vahvistaa stressin negatiivisia vaikutuksia.
Stressaavat tapahtumat tai ajatukset voivat aiheuttaa levottomuutta ja unettomuutta, mikä vaikuttaa unen rakenteeseen. REM-unen (Rapid Eye Movement) määrä, joka on unennäön syvin vaihe, voi vähentyä stressaavina aikoina. Tämä voi johtaa siihen, että emme saa riittävästi palautumista ja unen aikana tapahtuvia prosesseja.
Lisäksi stressihormonien, kuten kortisolin, lisääntyminen stressitilanteissa voi häiritä unta ja vaikeuttaa nukahtamista. Keho ei pääse rentoutumaan ja palautumaan tarpeeksi, mikä vaikuttaa negatiivisesti kykyymme käsitellä stressiä.
Tämän yhteyden ymmärtäminen on tärkeää stressinhallinnassa. Pyrkimys parantaa unen laatua ja vähentää univelkaa voi auttaa vähentämään stressiä päivällä ja parantamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin unen aikana tapahtuvia palautumisprosesseja ja miten ne vaikuttavat stressinhallintaan.

Unen aikana tapahtuvat palautumisprosessit

Unen aikana tapahtuu monia tärkeitä palautumisprosesseja, jotka auttavat kehoa ja mieltä rentoutumaan ja palautumaan päivän rasituksista. Yksi keskeisistä prosesseista on aivojen glymfaattisen järjestelmän aktivaatio. Tämä järjestelmä toimii kuin aivojen puhdistusjärjestelmä, joka poistaa kuona-aineita ja ylimääräisiä proteiineja aivoista. Tämä puhdistusprosessi on erityisen aktiivinen unen aikana, kun aivosolut kutistuvat hieman ja aivokanavat laajenevat. Tämä mahdollistaa paremman nestevirtauksen ja aineenvaihdunnan aivoissa, mikä auttaa puhdistamaan haitallisia aineita ja parantaa aivojen toimintaa.

Lisäksi tärkeitä palautumisprosesseja tapahtuu myös kehossa unen aikana. Lihasjännitys vähenee, ja keho pääsee rentoutumaan ja palautumaan päivän fyysisistä ponnisteluista. Unessa myös hormonitasapaino palautuu, kun esimerkiksi stressihormonien tuotanto vähenee ja kasvuhormonin tuotanto lisääntyy. Tämä auttaa kehoa palautumaan ja korjaamaan vaurioita sekä vahvistaa immuunijärjestelmää. Samalla myös verenpaine ja syke laskevat, mikä vähentää kehon kuormitusta.

Unen aikana tapahtuvat palautumisprosessit ovat siis erittäin tärkeitä stressinhallinnassa. Hyvälaatuinen uni antaa keholle ja mielelle mahdollisuuden palautua kokonaisvaltaisesti, mikä auttaa meitä jaksamaan paremmin stressaavissa tilanteissa. Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin, kuinka unella ja stressinhallintatekniikoilla voi edistää hyvää unta ja saavuttaa parhaat mahdolliset stressinhallinnan tulokset.

Unen ja stressinhallinnan vinkit

Unen ja stressinhallinnan vinkit ovat arvokkaita työkaluja, joiden avulla voimme parantaa unenlaatua ja lievittää stressiä. Ensinnäkin, säännöllinen unirytmi on avainasemassa. Pyri menemään nukkumaan ja heräämään samaan aikaan joka päivä, mikä auttaa kehoa asettumaan rutiiniin. Toiseksi, varmista, että saat riittävästi unta. Aikuisille suositellaan keskimäärin 7-9 tunnin unta yössä. Kolmanneksi, löydä itsellesi sopivia stressinhallintatekniikoita ja rentoutumiskeinoja ennen nukkumaanmenoa. Tämä voi sisältää esimerkiksi joogan, meditoinnin tai rentouttavien hengitysharjoitusten tekemistä. Yhdistettynä terveelliseen unirytmiin ja riittävään uneen, nämä vinkit voivat auttaa sinua lievittämään stressiä ja edistämään hyvinvointiasi.

Säännöllinen unirytmi

Säännöllinen unirytmi on avainasemassa stressinhallinnassa. Kun noudatamme päivittäin säännöllistä unirytmiä, autamme kehoamme ja mieltämme asettumaan tasapainoiseen tilaan. Tässä on muutamia vinkkejä säännöllisen unirytmin ylläpitämiseen:

1. Mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä: Yritä pitää kiinni samasta aikataulusta sekä viikonloppuisin että viikolla. Keho tottuu tiettyyn uniaikaan, ja säännöllisyys auttaa unenlaadun parantamisessa.

2. Vältä pitkiä päiväunia: Pitkät päiväunet voivat häiritä yöunta. Jos tunnet tarvetta ottaa päiväunet, pidä ne lyhyinä (noin 20-30 minuuttia) ja ajoittele ne aamupäivään tai aikaiselle iltapäivälle.

3. Luo rutiinit ennen nukkumaanmenoa: Tee ennen nukkumaanmenoa rentouttavia aktiviteetteja, kuten lämmin suihku, rauhallinen lukeminen tai meditointi. Vältä stimuloivia toimintoja, kuten tv:n katselua tai älypuhelimen käyttöä, joka voi vaikeuttaa unen saantia.

4. Huolehdi mukavasta ympäristöstä: Pidä huolta, että makuuhuoneesi on viihtyisä ja rauhallinen paikka nukkumiselle. Verhot, patja ja tyynyjen laatu voivat kaikki vaikuttaa yöunen laatuun. Varmista myös, että huone on riittävän viileä ja pimeä.

5. Vältä kofeiinia ja raskasta ateriaa ennen nukkumaanmenoa: Kofeiini on stimulantti, joka voi häiritä unen laatua. Yritä välttää kahvin, teen ja energiajuomien nauttimista lähellä nukkumaanmenoaikaa. Raskas ateria voi myös aiheuttaa epämukavuutta ja hankaloittaa nukahtamista.

Noudattamalla näitä vinkkejä ja luomalla säännöllisen unirytmin, voit auttaa kehoasi ja mielesi saavuttamaan levollisen tilan, joka edistää stressinhallintaa ja hyvinvointiasi. Muista, että jatkuva unen laatu ja riittävä määrä unta ovat tärkeitä tekijöitä stressinhallinnassa.

Sopiva määrä unta

Sopiva määrä unta on olennainen tekijä stressinhallinnassa. Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen unentarve, mutta yleensä aikuisilla suositellaan 7-9 tunnin yöunta. Riittävä uni auttaa palautumaan ja lataamaan energiaa seuraavaan päivään. Puutteellinen uni voi puolestaan heikentää stressinsietokykyä ja lisätä alttiutta stressille. Tässä on muutamia vinkkejä sopivan unimäärän saavuttamiseksi:

1. Aseta säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisaika. Tämä auttaa kehoa ja mieltä sopeutumaan tiettyyn rytmiin ja edistää parempaa unenlaatua.
2. Vältä kofeiinia, alkoholia ja raskaita aterioita ennen nukkumaanmenoa. Nämä voivat häiritä unta ja heikentää sen laatua.
3. Luo rentouttava uniympäristö. Pimennä huone, säädä sopiva lämpötila ja vältä hälyä ja häiriötekijöitä.
4. Ota aikaa rentoutumiselle ja rauhoittumiselle ennen nukkumaanmenoa. Käytä stressinhallintatekniikoita, kuten syvähengitystä tai meditaatiota, rauhoittamaan mieltä ja kehoa.
5. Vältä liiallista nukkumista päivän aikana. Pitkät päiväunet voivat häiritä yöunta ja heikentää unen laatua.

Noudattamalla näitä vinkkejä voit edistää sopivan unen saamista ja parantaa stressinhallintaa. Muista kuitenkin, että jokaisen yksilön unentarpeet voivat vaihdella, joten on tärkeää kuunnella kehoasi ja tarpeitasi, kun määrittelet oman sopivan unen määrän.

Stressinhallintatekniikat ja rentoutuminen ennen nukkumaanmenoa

Stressinhallintatekniikat ja rentoutuminen ennen nukkumaanmenoa ovat tehokkaita keinoja edistää terveellistä unta ja lievittää stressiä päivän päätteeksi. Ensinnäkin, mindfulness-meditaatio on yksi suosituimmista stressinhallintatekniikoista. Tämä tekniikka keskittyy hetkessä olemiseen ja tietoisuuden lisäämiseen omasta kehosta ja mielestä. Mindfulness-meditaatio voi auttaa rauhoittamaan mieltä ja vähentämään stressihormonien eritystä ennen nukkumaanmenoa. Toiseksi, liikunta on erinomainen tapa purkaa stressiä ja väsymystä kehosta. Säännöllinen liikunta päivän aikana auttaa vähentämään jännitystä ja edistää parempaa unta yöllä. Kolmanneksi, rentoutumisharjoitukset, kuten syvähengitys, progressiivinen lihasten rentoutus ja jooga, voivat auttaa rauhoittamaan kehoa ja mieltä ennen nukkumaanmenoa. Nämä harjoitukset edistävät rentoutumista ja laskevat sykettä, mikä helpottaa unen saantia. Luo rentouttava ympäristö makuuhuoneeseen – varmista, että huone on viileä, pimeä ja hiljainen. Vältä myös stimuloivia aktiviteetteja, kuten kirkkaita näyttöjä tai stressaavien asioiden miettimistä ennen nukkumaanmenoa. Nämä stressinhallintatekniikat ja rentoutuminen ennen nukkumaanmenoa ovat elintärkeitä unen laadun ja stressin lievittämisen kannalta.

Päiväunien vaikutus stressinhallintaan

Päiväunet voivat olla tehokas tapa lievittää stressiä ja edistää stressinhallintaa. Lyhyt päiväunien lepojakso päivän aikana voi auttaa palautumaan ja antaa energiaa jatkamiseen. Päiväunet voivat auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan, jolloin keho ja mieli saavat tarvitsemaansa lepoa. Päiväunilla on myös positiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn ja muistiin, mikä puolestaan voi auttaa stressaavien tilanteiden hallinnassa. On kuitenkin tärkeää pitää päiväunet sopivankokoisina ja ajankohdallisesti oikein, jotta ne eivät häiritse yöunta. 15-30 minuutin mittainen päiväuni päivän puolivälissä on yleensä riittävä virkistämään kehoa ja mieltä. Pidemmät päiväunet tai lähempänä iltaa otetut päiväunet voivat häiritä yöunta ja aiheuttaa univaikeuksia. Jokaisen yksilön unentarpeet voivat vaihdella, joten on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja tarpeitaan päiväunien suhteen. Nämä vinkit auttavat hyödyntämään päiväunien positiivisia vaikutuksia stressinhallintaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Unettomuuden vaikutus stressinhallintaan

Unettomuus on tila, jossa henkilöllä on vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa. Se on yleinen ongelma, joka voi johtua monista eri syistä, kuten stressistä, ahdistuksesta, masennuksesta, lääkkeiden käytöstä tai unihygienian puutteista. Unettomuus voi kuitenkin muodostaa noidankehän, jossa stressi johtaa unihäiriöihin ja unettomuus puolestaan pahentaa stressiä. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää, koska unettomuus voi vaikuttaa negatiivisesti stressinhallintaan. Kun henkilö ei saa tarpeeksi unta tai hänen unen laatu on heikko, keho ja mieli eivät pääse palautumaan ja lepäämään kunnolla. Tämä voi johtaa stressin kertymiseen ja vaikeuttaa stressin lievittämistä. Lisäksi unettomuus voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen ja päätöksentekoon, mikä puolestaan voi lisätä stressiä. On tärkeää tunnistaa univaikeudet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin unen parantamiseksi. Tässä voi auttaa unirutiinien luominen, rentoutumisharjoitukset, säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat. Työskentelemällä unettomuuden kanssa ja edistämällä terveellistä unta, voimme parantaa stressinhallintaa ja yleistä hyvinvointiamme.

Johtopäätös

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uni ja stressinhallinta ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Uni tarjoaa keholle ja mielelle tärkeän palautumis- ja korjausajan päivän rasituksista. Riittävä ja laadukas uni auttaa lievittämään stressiä, vähentämään ahdistusta ja parantamaan yleistä hyvinvointia. On tärkeää ylläpitää säännöllistä unirytmiä ja nukkua riittävästi joka yö. Lisäksi stressinhallintatekniikat, kuten rentoutumisharjoitukset ja meditointi ennen nukkumaanmenoa, voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja edistämään parempaa unta. Päiväunilla voi olla myös positiivinen vaikutus stressinhallintaan, mutta niitä tulee ottaa maltillisesti, jotta yöunet eivät häiriinny. Unettomuus puolestaan voi pahentaa stressiä ja vaikeuttaa sen hallintaa. Jos kärsit pitkittyneestä unettomuudesta, on tärkeää hakea apua asiantuntijoilta. Keskeisenä viestinä on siis se, että unella ja stressinhallinnalla on syvä vuorovaikutus ja kiinnittämällä huomiota uniin pystymme parantamaan stressinsietokykyämme ja kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.

Usein Kysytyt Kysymykset

Miksi stressiä esiintyy?

Stressi voi esiintyä monista eri syistä, kuten työpaineista, rahaongelmista, ihmissuhdeongelmista tai elämänmuutoksista. Jokaisella ihmisellä on omat stressin aiheuttajat, ja se voi vaihdella yksilöittäin.

Mikä on stressin vaikutus kehoon?

Stressi voi aiheuttaa monia fyysisiä reaktioita kehossa, kuten kohonnutta verenpainetta, lihasjännitystä, ruoansulatusongelmia ja heikentynyttä immuunijärjestelmää. Pitkäaikainen stressi voi myös lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä muihin terveysongelmiin.

Miten unennäkö vaikuttaa stressinhallintaan?

Unennäkö on tärkeä stressinhallintakeino, koska se antaa aivoille ja keholle mahdollisuuden levätä ja palautua päivän aikana kertyneistä stressitekijöistä. Uni auttaa tasapainottamaan stressihormonien eritystä ja edistää emotionaalista hyvinvointia.

Mitä tapahtuu unennäön aikana?

Unennäkö koostuu useista vaiheista, kuten REM-unesta ja syvästä unesta. REM-unessa aivot ovat aktiivisimmillaan, ja tämä on vaihe, jossa eniten unennäköä ja unia tapahtuu. Syvä uni puolestaan on vaihe, jossa keho ja aivot palautuvat ja regeneroituvat.

Mitä aivosignaaleja unennäön aikana tapahtuu?

Unennäön aikana aivosignaalit ovat erilaisia eri univaiheissa. Esimerkiksi REM-unessa aivotoiminta muistuttaa hereillä oloa, kun taas syvässä unessa aivosignaalit hidastuvat merkittävästi.

Miksi uni on tärkeää stressinhallinnassa?

Uni auttaa vähentämään stressiä ja edistää kehon palautumista. Hyvä yöuni auttaa tasapainottamaan hormonitoimintaa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja parantaa keskittymiskykyä ja mielialaa.

Miten säännöllinen unirytmi auttaa stressinhallinnassa?

Säännöllinen unirytmi auttaa kehoa asettumaan luonnolliseen unta-virkistyskiertoon. Nukkuminen ja herääminen samoihin aikoihin joka päivä auttaa kehoa löytämään tasapainon ja edistää syvää ja virkistävää unta.

Kuinka paljon unta tarvitsen stressinhallinnassa?

Keskimäärin aikuiset tarvitsevat 7-9 tuntia unta yössä. Kuitenkin yksilölliset tarpeet vaihtelevat, joten on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja varmistaa riittävästi lepoa ja palautumista.

Mitä stressinhallintatekniikoita ja rentoutumiskeinoja voin kokeilla ennen nukkumaanmenoa?

Joitakin stressinhallintatekniikoita ja rentoutumiskeinoja ennen nukkumaanmenoa ovat esimerkiksi meditointi, syvähengitysharjoitukset, kirjoittaminen päiväkirjaan tai rentouttavan musiikin kuuntelu. Näitä tekniikoita voidaan käyttää stressin lievittämiseen ja rauhoittumiseen ennen nukkumaanmenoa.

Mikä on päiväunien vaikutus stressinhallintaan?

Päiväunet voivat olla hyödyllisiä stressinhallinnassa, mutta niiden pituutta ja ajoitusta tulisi säädellä oikein. Liian pitkä tai myöhään illalla nukuttu päiväuni voi häiritä yöunta ja aiheuttaa unettomuutta.

Viitteet

• Stressin lievitys – toimivia keinoja
• Uni – stressinhallinnan taikavoima |