Hei, tiedätkö miten voit parantaa muistiasi? Moni meistä kamppailee muistiongelmien kanssa etenkin ikääntyessään, mutta onneksi yksi tehokas tapa muistin parantamiseen on saatavilla aivan käden ulottuvilla – liikunta. Liikunnalla on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia aivoihin ja sitä kautta myös muistitoimintoihin. Mutta kuinka paljon liikuntaa tarvitaan muistin parantamiseen? Tämä kysymys saattaa askarruttaa monia, mutta ei hätää – olemme koonneet tähän artikkeliin kaiken oleellisen tiedon, jotta voit paremmin ymmärtää liikunnan ja muistin välisen yhteyden sekä löytää itsellesi sopivan tavan lisätä liikuntaa arkeesi. Lue siis eteenpäin ja löydä uusia tapoja parantaa muistiasi!
Resumen
- Muistitoimintojen yhteys liikuntaan
- Laihdutus ja ruokavaliot - Matkasi kevyempään elämään!
- Kuinka paljon ja millaista liikuntaa tarvitaan?
- Miten lisätä liikunnan määrää arjessa?
- Yhteenveto
-
Usein Kysytyt Kysymykset
- Mitä ovat tavallisimpia muistin heikkenemisen syitä ja miten ne liittyvät liikuntaan?
- Mitä liikuntalajeja on parasta muistin parantamiseen?
- Kuinka usein ja kuinka pitkään minun pitäisi liikkua muistin parantamiseksi?
- Voiko liikunnan lisääminen auttaa ihmisiä, joilla on jo muistivaikeuksia?
- Voinko liikkua liikaa?
- Miten voin lisätä liikuntaa arkeen, jos minulla on kiireinen aikataulu?
- Voinko liikkua myös sisätiloissa?
- Voinko liikkua yhdessä muiden kanssa?
- Kuinka nopeasti näen tuloksia liikunnan vaikutuksesta muistiin?
- Miten voin pitää liikunta motivaation yllä pidemmän aikaa?
- Viitteet
Muistitoimintojen yhteys liikuntaan
Ihmisen muistin toiminnalla ja liikunnalla on yhteys, joka on aiheuttanut paljon kiinnostusta tutkijoiden keskuudessa. Muistitoiminnot ovat tärkeitä monissa arkipäivän tilanteissa, kuten koulussa, töissä ja erilaisten harrastusten yhteydessä. Liikunnan vaikuttavuus muistiin on herättänyt monia kysymyksiä, joita tässä osiossa tarkastellaan. Lue lisää kuinka liikunta voi vaikuttaa muistiin ja millä tavalla liikuntaa tulisi toteuttaa, jotta sen vaikutukset olisivat mahdollisimman positiivisia. Voit myös tutustua erilaisiin liikunnallisiin harrastuksiin ja niiden vaikutuksiin muistiin. Jos haluat tietää lisää liikunnan ja muistin yhteydestä, niin suosittelemme lukemaan lisää aiheesta täältä.
Muistitoimintojen tarkastelua
Muistitoiminnot ovat monimutkaisia aivojen toimintoja, jotka liittyvät tiedon vastaanottoon, tallentamiseen ja hakemiseen. Muistitoiminnot voivat heikentyä iän myötä tai sairauksien seurauksena. Onneksi myös liikunnalla on osoitettu oleva vaikutuksia muistitoimintoihin.
Liikunnan myönteisillä vaikutuksilla on erityisesti merkitystä aikuisiällä. Tähän vaikuttaa se, että iän myötä aivot kutistuvat ja verenkierto heikkenee. Liikunnalla voidaan kuitenkin torjua tätä muistitoimintojen heikkenemistä.
Liikunnalla on myös suora vaikutus aivojen rakenteeseen ja toimintaan. Liikuntaharjoittelun aikana aivoihin erittyy muun muassa kasvuhormoneja ja endorfiineja, jotka parantavat aivojen toimintakykyä. Liikunta myös edistää verenkiertoa aivoihin ja lisää neuronien välisiä yhteyksiä ja hermosolujen kasvua.
Erityisesti aerobisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia muistitoimintoihin. Se aktivoi aivoissa Hippokampusta, joka on tärkeä alue muistin tallentamisessa. Voimaharjoittelu ja tanssi vaikuttavat myös myönteisesti muistitoimintoihin, mutta niiden vaikutuksia ei ole tutkittu yhtä paljon.
Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että liikuntaharjoittelu on tärkeä keino parantaa muistitoimintoja. Se auttaa aivoja pysymään terveinä ja vireinä, ja voi jopa hidastaa aivojen kutistumista. Liikunta on erityisen suositeltavaa ikääntyneille, koska se voi auttaa ehkäisemään muistisairauksia.
Lisää tietoa liikunnan vaikutuksista muistiin voit löytää täältä: Liikunnan hyödyt muistin kehitykselle.
Liikunnan vaikutus aivoihin
Liikunnan vaikutus aivoihin on suuri ja monipuolinen. Sen lisäksi, että se auttaa ylläpitämään fyysistä terveyttä, sillä on myös positiivisia vaikutuksia henkiseen terveyteen. Liikkuessa aivojen verenkierto vilkastuu, mikä edistää aivojen hapensaantia ja ravinteiden saantia. Lisäksi liikunta edistää hippokampuksen eli muistin kannalta tärkeän aivoalueen toimintaa.
Erityisesti aerobinen liikunta on osoittautunut tehokkaaksi muistin parantamisessa. Tämä johtuu siitä, että aerobinen liikunta lisää BDNF-proteiinin tuotantoa aivoissa, mikä edistää hermosolujen kasvua ja toimintaa. Tämä puolestaan parantaa aivojen kykyä vastaanottaa, käsitellä ja tallentaa informaatiota.
Toisaalta myös voimaharjoittelu on osoittautunut hyödylliseksi muistin kannalta. Voimaharjoittelu lisää verenkiertoa aivoissa ja edistää aivojen toimintaa. Lisäksi voimaharjoittelu auttaa ylläpitämään hyvää verensokeritasoa ja kehon rasva-aineenvaihduntaa, mikä edistää yleistä terveyttä.
Jokainen liikuntamuoto, oli se sitten kävely, juoksu, pyöräily tai uiminen, edistää aivojen terveyttä. Kävely erityisesti on osoittautunut hyödylliseksi muistitoimintojen kannalta. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kävely edistää hippokampuksen toimintaa ja parantaa siten muistia.
On myös tärkeää huomata, että liikunnan vaikutukset eivät rajoitu vain aivoihin, vaan sillä on positiivisia vaikutuksia koko kehoon. Esimerkiksi liikunta auttaa ylläpitämään optimaalista painoa, alentaa verenpainetta ja parantaa unen laatua. Kaiken kaikkiaan liikunta on erinomainen tapa edistää kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
Lisää tietoa liikunnan vaikutuksista aivoihin voi lukea täältä.
Kuinka paljon ja millaista liikuntaa tarvitaan?
Monet meistä miettivät, miten voisi parantaa omaa muistiaan ja ehkäistä muistisairauksia. Liikunta on yksi keino, jota monet tutkimukset ovat pitäneet lupaavana muistitoimintojen kannalta. Mutta kuinka paljon liikuntaa tarvitaan ja millaista liikuntaa kannattaisi suosia? Lue eteenpäin, niin selvitetään yhdessä asiaa. Muistathan myös tutustua aiheeseen liittyviin ”liikunta ja muisti” artikkeleihin, kuten esimerkiksi ”Miksi liikunta iän myötä on niin tärkeää?” ja ”Kävely vs. juoksu: kumpi tehostaa muistia enemmän?”.
Liikuntasuositukset
Liikuntasuositukset
Liikuntasuositukset kertovat, kuinka paljon liikuntaa tulisi harrastaa terveyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Suomessa liikuntasuositukset on määritetty terveysliikuntaneuvottelukunnan toimesta. Liikuntasuosituksissa suositellaan liikunnan tyyppiä, kestoa ja määrää.
Aikuiset
- Aikuisille suositellaan vähintään 150 minuutin kohtuukuormitteista liikuntaa viikossa, joka jaetaan vähintään kolmeen eri päivään.
- Lisäksi suositellaan lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä ylläpitävää liikuntaa vähintään kahdesti viikossa.
- Erityisesti istumatyötä tekevien kannattaa muistaa venytellä ja tauottaa istumistaan päivän aikana.
Lapset ja nuoret
- Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään 1 tunti reipasta liikuntaa päivässä.
- Lisäksi suositellaan monipuolista liikuntaa, joka sisältää niin kestävyysliikuntaa kuin lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa.
- Erilaiset liikuntaharrastukset voivat olla hyvä tapa harrastaa monipuolista liikuntaa.
Iäkkäät
- Iäkkäiden tulisi liikkua aktiivisesti omien voimavarojensa mukaan. Liikunnan avulla ikääntyvät voivat ylläpitää toiminnallista kykyään ja itsenäistä selviytymistään.
- Suositeltavaa on, että iäkkäät harrastavat vähintään 2,5 tuntia kestävyysliikuntaa viikossa, joka jaetaan useammalle päivälle.
- Riittävä lihasvoima on myös tärkeää, joten lihasvoimaharjoittelua suositellaan vähintään kahdesti viikossa.
Liikuntasuosituksista noudattamalla ja monipuolista liikuntaa harrastamalla voidaan edistää terveyttä, poistaa stressiä ja parantaa mielialaa. Lisäksi liikunta voi parantaa muistia ja lievittää muistin heikkenemistä. Lue lisää aiheesta täältä.
Liikunta ja muistin parantaminen
Muistin parantaminen on yksi tärkeimmistä syistä säännölliseen liikuntaan. Tutkimukset osoittavat, että kuntoilu johtaa aivojen muutoksiin, jotka voivat parantaa muistia. Mitä enemmän liikuntaa ja mitä korkeammalla intensiteetillä, sitä parempi vaikutus muistiin.
Liikunnan vaikutukset muistiin voidaan jakaa lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin muistiin. Lyhyen aikavälin muistissa on kyse tiedon säilyttämisestä muutaman sekunnin ja minuutin ajan. Pitkän aikavälin muistiin kuuluu tiedon säilyttäminen pidempään, jopa viikkojen tai vuosien ajan.
Tarkastellaan seuraavassa taulukossa muistin eri osa-alueita ja siihen liittyviä liikuntamuotoja:
| Muistin osa-alue | Sopivat liikuntamuodot |
|---|---|
| Vapaan muistin kapasiteetti | Aerobinen liikunta: Kävely, juokseminen, pyöräily, tanssi, uinti |
| Sanaluokkamuisti | Aerobinen liikunta: Juokseminen, pyöräily, crossfit |
| Episodinen muisti | Koordinaatioharjoitteet: Joukkuelajit, tanssi, jooga |
| Työmuisti | Voimaharjoittelu: Painoharjoittelu, kuntosaliharjoittelu, jooga |
Aerobinen liikunta on erityisen hyvä vaikutusmuistiin. Se näyttää vaikuttavan vapaan muistin kapasiteettiin ja sanaluokkamuistin suorituskykyyn. Aerobisella liikunnalla tarkoitetaan harjoittelua, joka saa sykkeen nousemaan ja hapensaannin lisääntymään.
Voimaharjoittelun vaikutus taas ilmenee erityisesti työmuistin parantamisessa. Kun harjoittelet voimaharjoittelua, kehosi kasvattaa lihasmassaa ja vahvistaa tukirankaa. Tämä kaikki auttaa suoriutumaan paremmin arjen askareista.
On tärkeää huomata, että liikunnan tyyppi on toissijainen sen intensiteettiin verrattuna. Merkittävää hyötyä voidaan saada, kun tietty intensiteetti ylitetään. Voit lukeä lisää tästä aiheesta artikkelista Parannetaanko muistia aerobisella vai voimaharjoittelulla?.
On myös mielenkiintoista huomata, että liikunnan vaikutus muistiin näyttää olevan merkittävämpi nuoremmassa kuin vanhemmassa iässä. Nuorten kannattaa siis hyödyntää liikuntaa aktiivisesti arjessaan, jos haluavat pitää ajatuksensa kirkkaina ja mielensä virkeänä myös vanhemmilla päivillään. Liikunnan yhteys uniin ja muistiin onkin äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimusaihe, jota tutkitaan aktiivisesti.
Liikunnan vaikutus eri ikäryhmissä
Liikunta on tärkeää kaiken ikäisille ja sen vaikutukset muistin toimintaan ovat kiistattomat. Erityisesti vanhemmilla ihmisillä liikunnan merkitys korostuu, sillä iän myötä muistitoiminnat usein heikkenevät. Liikunnalla on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia kaikissa ikäryhmissä.
Nuoret ihmiset hyötyvät liikunnasta monella tavalla. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta lisää serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin tuotantoa, jotka ovat aivojen välittäjäaineita. Tämä puolestaan parantaa mielialaa, stressinsietokykyä ja auttaa keskittymään paremmin. Riittävä liikunta voi myös auttaa nuoria ihmisiä nukkumaan paremmin, mikä edistää muistin toimintaa.
Keskivaiheen ikäiset ihmiset saattavat kokea työssään tai arjessaan itsensä aliarvostetuiksi tai aliksi. Liikunta auttaa parantamaan itseluottamusta ja itsetuntoa, mikä voi heijastua myös muistin toimintaan. Liikunta voi myös auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta, jotka voivat haitata muistitoimintoja.
Vanhemmissa ikäryhmissä liikunnan merkitys korostuu entisestään. Tähän vaikuttaa moni tekijä, kuten terveydentila, yleinen kunto ja elämäntavat. Monet ikääntyneet ihmiset kärsivät muistin heikkenemisestä, mutta liikunnalla on apua myös tähän ongelmaan. Tutkimusten mukaan liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja stimuloi uusien solujen kasvua, mikä puolestaan vahvistaa muistia. Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun yhdistelmä on erityisen suositeltavaa vanhemmille ihmisille.
On tärkeää huomioida, että liikunnan määrä ja intensiteetti voivat vaihdella eri ikäryhmissä. Nuorilla voi olla enemmän energiaa ja aikaa liikuntaan, kun taas vanhemmat ihmiset saattavat tarvita enemmän lepoa. Siksi onkin suositeltavaa kuunnella omaa kehoa ja valita sopiva liikuntamuoto oman kunnon ja mieltymysten mukaan.
Jos haluat lukea lisää liikunnan ja aivojen välisestä yhteydestä, voit lukea aiheesta lisää artikkelista ”Mikä on liikunnan yhteys aivoihin?”.
Miten lisätä liikunnan määrää arjessa?
Onko sinusta tuntunut vaikealta löytää aikaa liikunnalle arjen kiireiden keskellä? Monille meistä tuntuu vaikealta löytää aikaa ja energiaa säännölliseen liikuntaan. Onneksi kuitenkin pienetkin muutokset arjen rutiineihin voivat auttaa lisäämään liikunnan määrää päivittäin. Tässä osiossa käymme läpi joitakin helppoja tapoja, joiden avulla voit lisätä liikuntaa arjessasi, ilman että tarvitsee erikseen varata aikaa kuntosalille tai lenkkipolulle. Tästä osiosta löydät vinkkejä, jotka auttavat sinua saavuttamaan terveemmän elämän, joka on täynnä energiaa ja iloa.
Pienet muutokset arkeen
Arjen kiireet voivat helposti hankaloittaa liikunnan harrastamista, mutta pienillä muutoksilla voit saada lisää liikettä päivääsi. Tässä muutamia ideoita, miten voit lisätä liikuntaa arkeesi:
- Käyttäkää portaita hissin sijasta. Portaiden kävely kuluttaa välittömästi kaloreita ja kasvattaa hapenkulutuksen määrää, mikä voi parantaa kuntoa ja jaksamista.<\li>
- Lähde kävelylle lounastauolla. Kävely tuuletuksessa piristää mieltä ja kehoa sekä ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia.<\li>
- Pyöräile töihin tai kauppaan. Pyöräily on tehokas tapa polttaa kaloreita ja kehittää kestävyyttä.<\li>
- Tee liikuntahetki televisiota katsoessa. Juoksumatolla kävely tai venyttely televisiota katsoessa auttaa saamaan liikunnan ja rentoutumisen yhteen.<\li>
- Ota pienet tauot istuma- tai seisomatöissä. Pienikin liike taukojen aikana edistää verenkiertoa ja voi ehkäistä selkä- ja niskakipuja.<\li>
- Pidä työpalaveri kävelylenkin aikana. Kävelylenkki voi antaa uusia ideoita ja vähentää stressiä.<\li>
- Osallistu ryhmäliikuntatunneille. Ryhmäliikunta tarjoaa sosiaalista ja motivoivaa ympäristöä, jossa voi kehittää kuntoa.<\li>
Näillä pienillä arjen muutoksilla voit helposti lisätä liikuntaa päivääsi. Muista, että jokainen askel lasketaan ja pienikin määrä liikuntaa on parempi kuin ei ollenkaan.
Liikunnan ilo löytyy pienestäkin liikkeestä
Liikunnan ilo löytyy pienestäkin liikkeestä, ja juuri siksi pienet muutokset arkeen voivat olla merkittäviä askelia kohti terveellisempää elämää. Esimerkiksi kävelylenkki tai portaiden käyttäminen hissin sijaan ovat helppoja tapoja lisätä päivittäistä liikuntaa.
Tavoitteena aktiivisempi arki
Aktiivinen arki ei vaadi välttämättä tuntikausien treeniä kuntosalilla tai maratonin juoksemista. Päinvastoin, pienilläkin lisäyksillä liikunnan määrässä on merkittävät vaikutukset terveyteen: hyvinvointi lisääntyy, stressi vähenee, mieliala kohoaa ja uni paranee.
Pienet muutokset arkirutiineihin
Arkiliikuntaa voi lisätä monella tavalla, ja jokainen löytää itselleen sopivan tavan. Tärkeintä on löytää keino, joka sopii omaan elämäntyyliin ja arkeen. Alla on muutamia esimerkkejä pienistä muutoksista, jotka voivat auttaa lisäämään liikunnan määrää:
| Arkiliikunta | Kuvaus |
|---|---|
| Kävelylenkki | Pienikin kävelylenkki raikkaassa ulkoilmassa tekee hyvää mielenterveydelle ja keholle. Kävele esimerkiksi töihin tai kauppaan. |
| Portaiden käyttö | Käytä portaita hissin sijaan. Tämä on helppo tapa lisätä päivittäistä liikuntaa. |
| Puhelinkävely | Kun soitat puhelun, ota samalla kävelylenkki. Näin saat hoidettua asiat samalla kun lisäät liikunnan määrää. |
| Jumppa-mainokset | Kun mainoskatko tulee televisiossa, hyödynnä se jumppahetkenä. Kokeile esimerkiksi punnerruksia tai kyykkyjä. |
| Piha- tai puutarhatyöt | Pihan haravointi tai kukkapenkin kunnostus ovat hyviä tapoja lisätä liikuntaa. Lisäksi saat siistittyä samalla kotipihan. |
On tärkeää muistaa, että liikunta ei saa olla pakkopullaa. Pienikin lisäys liikunnan määrässä on hyvä asia, ja tärkeintä on löytää keino, joka sopii omaan arkeen. Näin liikunnasta voi tulla osa luontevaa arkea, eikä se tunnu pakolliselta tai vaikealta.
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan on selvää, että liikunta vaikuttaa myönteisesti muistitoimintoihin ja voi auttaa ehkäisemään muistin heikkenemistä iän myötä. Tutkimukset osoittavat, että aerobinen liikunta edistää aivojen verenkiertoa ja kasvutekijöiden tuotantoa, mikä vaikuttaa positiivisesti aivojen terveyteen. Lisäksi liikunnalla on havaittu olevan myönteinen vaikutus stressitasojen alentamisessa, mikä puolestaan voi vaikuttaa suotuisasti muistitoimintoihin.
Liikuntasuosituksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että säännöllinen kohtalaisen intensiivinen liikunta on avain muistitoimintojen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Tämä voi sisältää esimerkiksi kävelyä, pyöräilyä, uintia tai kuntosaliharjoittelua. On myös tärkeää huomioida, että liikunnan määrän tulisi olla tarpeeksi haastavaa, mutta ei niin rankkaa, että se aiheuttaa uupumusta tai loukkaantumisriskiä.
Eri ikäryhmien osalta voidaan todeta, että liikunnan vaikutukset ja suositukset voivat vaihdella. Nuoremmille henkilöille suositellaan tunti aktiivista liikuntaa päivässä, kun taas iäkkäämmille henkilöille riittää 30 minuuttia päivässä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että liikunnan merkitys terveydelle ja muistitoiminnoille ei ole sidoksissa ikään – se on relevanttia kaikenikäisille.
Jotta voisimme hyödyntää liikuntaa muistin parantamiseksi mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää löytää tapoja lisätä liikuntaa arkeen. Tämä voi sisältää pienet asiat, kuten portaiden käyttöä hissin sijaan tai kävelyn valitsemista auton sijaan. On myös tärkeää löytää liikuntamuoto, joka sopii oman elämäntyylin ja mieltymysten mukaan, jotta liikunta muodostuisi osaksi arkea pysyvästi.
Kaiken kaikkiaan, liikunta on tehokas keino edistää muistitoimintoja ja ylläpitää aivojen terveyttä. Säännöllinen liikunta auttaa myös vähentämään stressiä ja parantamaan yleistä hyvinvointia. Joten, jos haluat parantaa muistiasi ja terveyttäsi, kannattaa löytää tapa lisätä liikuntaa arkeesi.
Usein Kysytyt Kysymykset
Mitä ovat tavallisimpia muistin heikkenemisen syitä ja miten ne liittyvät liikuntaan?
Tavallisimpia muistin heikkenemisen syitä ovat esimerkiksi ikääntyminen, uniapnea ja stressi. Liikunta voi auttaa näissä kaikissa, sillä se parantaa verenkiertoa aivoissa ja tuottaa endorfiineja, jotka vähentävät stressiä.
Mitä liikuntalajeja on parasta muistin parantamiseen?
Parhaita liikuntalajeja muistin parantamiseen ovat aerobiset harjoitukset, kuten kävely, juoksu, uinti ja pyöräily.
Kuinka usein ja kuinka pitkään minun pitäisi liikkua muistin parantamiseksi?
Suositus on liikkua vähintään 30 minuuttia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Mutta jos sinulla on aikaa ja energiaa, liikunnan lisääminen muutamaan tuntiin viikossa voi olla hyödyllistä.
Voiko liikunnan lisääminen auttaa ihmisiä, joilla on jo muistivaikeuksia?
Kyllä, tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnan lisääminen voi auttaa ihmisiä, joilla on jo muistivaikeuksia. Se voi hidastaa muistin heikkenemistä, parantaa aivotoimintaa ja jopa auttaa vähentämään dementian riskiä.
Voinko liikkua liikaa?
Kyllä, liikaa liikkuminen voi aiheuttaa väsymystä, ylikuormitusta ja vammoja. On tärkeää löytää tasapaino liikunnan ja levon välillä.
Miten voin lisätä liikuntaa arkeen, jos minulla on kiireinen aikataulu?
Kokeile lisätä liikuntaa osaksi arkipäivääsi. Kävele töihin tai kauppaan, käytä portaita hissin sijaan ja nouse seisomaan useammin. Lyhytkin liikuntahetki voi auttaa sinua parantamaan muistiasi.
Voinko liikkua myös sisätiloissa?
Kyllä, voit liikkua myös sisätiloissa. Käy kuntosalilla, käytä kuntopyörää tai tanssi. Tärkeintä on pysyä aktiivisena, olitpa sitten sisätiloissa tai ulkona.
Voinko liikkua yhdessä muiden kanssa?
Kyllä, liikkuminen yhdessä muiden kanssa voi olla hauskaa ja motivoivaa. Kokeile liittyä ryhmäliikuntatunnille tai juoksuklubiin.
Kuinka nopeasti näen tuloksia liikunnan vaikutuksesta muistiin?
Tulokset voivat vaihdella henkilöstä toiseen, mutta useimmat ihmiset huomaavat parannuksia jo muutaman viikon säännöllisen liikunnan jälkeen.
