Liikunnan vaikutukset lasten aivoihin

Miksi liikunta on tärkeää?

Miksi liikunta on tärkeää? On tärkeää ymmärtää, että liikunta on yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvän terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Mutta sen vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin pelkkä fyysinen terveys. Liikunta voi merkittävästi parantaa myös muistia ja keskittymiskykyä. Aivot kaipaavat säännöllistä liikuntaa toimiakseen optimaalisesti, ja liikunta voi myös auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Seuraavaksi käymme läpi, miten liikunta vaikuttaa lasten ja nuorten muistin kehittymiseen. Jos haluat tietää lisää liikunnan ja muistin välisestä yhteydestä, voit lukea siitä lisää täältä.

Muistin kehitys vaatii liikettä

Muistin kehitys liittyy läheisesti liikuntaan. Liikunta aktivoi aivoja, jonka ansiosta muistin kehitys ja säilyttäminen mahdollistuvat.

Liikunnan vaikutus aivojen muistiin
Liikunnan vaikutus aivoihin on moninaista ja monimutkaista. Varsinkin lapsuudessa ja nuoruudessa liikunnan merkitys muistin kehitykselle korostuu.

Liikunta parantaa aivojen muistikeskuksen toimintaa
Liikunta tehostaa aivojen muistikeskuksen toimintaa ja saa sen tuottamaan enemmän neuroneja. Säännöllinen liikunta myös kohentaa verenkiertoa aivoissa, jolloin aivot saavat enemmän happea ja ravinteita. Näin ollen aivojen toiminta ja muistin säilyttäminen paranee.

Liikunta vaikuttaa myös aivojen muistiin liittyviin hermoverkkoihin, jotka sijaitsevat hippokampuksessa. Nämä hermoverkot ovat tärkeässä roolissa uuden tiedon vastaanottamisessa, säilyttämisessä ja palauttamisessa muistista. Kun liikumme, aktivoimme näitä hermoverkkoja, jolloin ne vahvistuvat, kehittyvät ja auttavat meitä muistamaan paremmin.

Liikunnalla voi olla myös estävä vaikutus muistisairauksien kehittymiseen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen liikunta voi vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin ja hidastaa niiden etenemistä. Erityisesti aerobinen liikunta on osoittautunut tehokkaaksi tällaisissa tapauksissa. Aerobiseen liikuntaan kuuluvat esimerkiksi kävely, hölkkä ja pyöräily.

Nämä liikuntamuodot tehoavat erityisesti aivotoiminnan säätelyyn ja verenpaineen alentamiseen. Ne myös auttavat vähentämään tulehdustiloja kehossa, mikä taas auttaa vähentämään muistisairauksien riskiä.

On siis tärkeää pitää huolta liikunnallisesta elämäntavasta jo nuoresta asti. Säännöllinen liikunta tehostaa niin muistin kuin koko kehon toimintaa.

Täältä voit lukea lisää siitä, miten liikunnalla on vaikutuksia aivoihin ja muistiin aivokuvissa.

Aivot kaipaavat liikuntaa

Vahvistuva tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunnalla on myönteinen vaikutus aivojen toimintaan ja muistin kehittymiseen. Aivot kaipaavat liikuntaa, sillä aktiivinen elämäntapa on yhteydessä aivotoiminnan paranemiseen ja muistin tehostumiseen. Säännöllinen liikunta parantaa verenkiertoa aivoihin, mikä puolestaan edistää hermosolujen kasvua ja uusien yhteyksien muodostumista.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti aerobinen liikunta, kuten juokseminen, pyöräily ja uinti, aktivoi aivoissa hippocampusta. Hippocampus on aivojen alue, jolla on keskeinen rooli uusien muistojen muodostumisessa sekä muistojen palauttamisessa pitkäaikaiseen muistiin. Tämä tarkoittaa sitä, että aerobinen liikunta voi parantaa oppimiskykyä ja auttaa ylläpitämään terveellistä muistia.

Myös voimaharjoittelu voi olla hyödyllistä aivojen toiminnan kannalta. Voimaharjoittelu on yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen ja ajattelunopeuteen. Lisäksi voimaharjoittelu voi auttaa suojaamaan aivoja ikääntymisen aiheuttamilta muutoksilta.

On tärkeää huomioida, että liikunnan hyödyt eivät rajoitu vain aivojen toiminnan tehostumiseen, vaan se vaikuttaa myös positiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. Liikunta voi auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta, ja sen vuoksi kannattaa kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan säännöllisesti.

Vinkki: Jos haluat tutustua liikunnan ja aivojen yhteyteen tarkemmin, voit lukea lisää aiheesta artikkelista ”Mikä on liikunnan yhteys aivoihin?”.

Liikunta rentouttaa

Liikunta rentouttaa

Liikunta ei pelkästään kehitä muistia vaan myös rentouttaa kehoa ja mieltä. Monet lapset ja nuoret kokevat stressiä, ahdistusta ja jännitystä koulussa ja harrastuksissa. Säännöllinen liikunta auttaa lievittämään stressiä ja parantamaan mielialaa.

Erilaiset liikuntamuodot tarjoavat erilaisia rentoutumisen mahdollisuuksia. Jooga, venyttely ja pilates ovat esimerkkejä liikuntamuodoista, jotka keskittyvät erityisesti kehon ja mielen rentouttamiseen. Uinti, kävely tai pyöräily ovat myös hyviä liikuntavaihtoehtoja, jotka auttavat rentoutumaan ja päästämään irti stressistä.

Liikunnalla on todettu olevan myös positiivinen vaikutus unen laatuun, mikä edelleen auttaa rentoutumaan. Unen laadun parantuminen taas vaikuttaa suoraan muistin kehitykseen.

Liikunta rentouttaa koko kehon ja mielen, ja tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja stressinhallintaan. Yksi tutkimus osoitti, että jo 10 minuutin kävelylenkki ulkona voi auttaa laskeutumaan ja vähentämään stressiä (lähde: pitkäaikainen liikunta hyötyy muistille). Kannattaa kokeilla eri liikuntamuotoja ja löytää juuri itselleen sopiva tapa rentoutua ja nauttia liikunnan tuomasta hyvästä olosta.

Liikunnan hyödyt lasten muistille

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton. Mutta tiesitkö, että liikunnalla on myös merkittäviä vaikutuksia lasten muistin kehittymiseen? Varsinkin nykyajan teknologiapainotteisessa ympäristössä, aktiivinen elämäntapa voi auttaa lasta kehittämään älykkyyttään ja parantaa oppimiskykyä. Tässä osiossa käsittelemme, kuinka liikunta voi parantaa lasten keskittymiskykyä ja kuinka positiivinen asenne liikuntaan voi vaikuttaa lasten ja nuorten muistiin. Lue myös, mitä tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan vaikutuksesta muistiin ja mitä eri lajeja kannattaa kokeilla muistin kehityksen kannalta. Jos haluat lukea lisää muistin parantamisesta, käy katsomassa liikunnan vaikutuksia uneen ja muistiin osiossa.

Liikunta parantaa keskittymiskykyä

Liikunta on erittäin hyödyllistä lapsen muistin kehitykselle monin eri tavoin. Yksi tärkeimmistä liikunnan hyödyistä on sen myönteinen vaikutus keskittymiskykyyn. Liikunta parantaa keskittymiskykyä, mikä tarkoittaa sitä, että lapset pystyvät keskittymään pidempään ja syventymään paremmin erilaisiin tehtäviin.

Mutta miten liikunta voi parantaa keskittymiskykyä? Liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja hapensaantia, mikä puolestaan auttaa aivoja toimimaan paremmin. Säännöllinen liikunta myös vahvistaa hermosolujen välisiä yhteyksiä, mikä vaikuttaa positiivisesti muistin ja oppimiskyvyn kehittymiseen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla, jotka harrastavat säännöllisesti liikuntaa, on parempi keskittymiskyky kuin heillä, jotka eivät harrasta liikuntaa. Tämä korostaa liikunnan merkitystä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

On myös tärkeää huomioida, että keskittymiskyvyn parantuminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii säännöllistä harjoittelua. Mitä enemmän lapsi liikkuu ja harjoittelee keskittymistä, sitä paremmaksi hän siinä tulee.

Lopuksi, jos haluat parantaa lapsesi keskittymiskykyä, liikunta on erinomainen tapa tehdä se. Muista kuitenkin, että lapsen ei tarvitse harrastaa ankarasti liikuntaa, vaan jo lyhyt kävelylenkki ulkona tai muu kevyt liikunta voi auttaa parantamaan keskittymiskykyä. Jotta liikunnan hyödyt olisivat mahdollisimman suuret, on tärkeää, että lapsi nauttii liikkumisesta ja se onnistuu ilman stressiä.

Liittyviä aiheita	Linkki
Parannetaanko muistia aerobisella vai voimaharjoittelulla?	Linkki artikkeliin
Kävely vs. juoksu muisti	Linkki artikkeliin
Liikunnalliset harrasteet muisti	Linkki artikkeliin
Miksi liikunta ikääntyessä	Linkki artikkeliin

Liikunnalla on positiivinen vaikutus oppimiskykyyn

Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla on positiivinen vaikutus oppimiskykyyn. Tässä on muutamia syitä, miksi liikunta voi auttaa lasta oppimaan paremmin:

• Parantaa keskittymiskykyä: Liikunnalla on todettu olevat positiivinen vaikutus keskittymiskykyyn. Liikunta auttaa parantamaan aivojen toimintaa sekä lisäämään verenkiertoa, joka puolestaan auttaa parantamaan oppimiskykyä.
• Lisää muistin kapasiteettia: Säännöllinen liikunta lisää muistin kapasiteettia. Se auttaa myös säilyttämään aivojen kognitiivista toimintaa iän myötä.
• Lisää motivaatiota: Liikunta lisää endorfiinien tuotantoa, mikä voi auttaa lisäämään motivaatiota, mikä puolestaan voi auttaa lasta oppimaan paremmin.

Keskeinen pointti on, että liikunta on erittäin tärkeää lasten oppimiskyvyn, keskittymiskyvyn ja muistin kehittymisen kannalta. Sen lisäksi, että liikunta voi parantaa fyysistä terveyttä, sillä on myös myönteinen vaikutus kognitiivisiin taitoihin.

Liikunta vähentää stressiä ja ahdistusta

Tutkimukset osoittavat, että liikunnalla on positiivinen vaikutus stressin ja ahdistuksen vähentämisessä. Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään stressihormonien, kuten kortisolin, tuotantoa kehossa. Se myös auttaa vapauttamaan endorfiineja, jotka ovat tärkeitä hyvän olon tunteen kannalta. Endorfiinit ovat kehon oma opiaatti, joka auttaa vähentämään kipua ja lisäämään mielihyvän tunnetta.

Tutkimusten mukaan lapset voivat kokea stressiä ja ahdistusta esimerkiksi koulupaineiden, koulukiusaamisen tai perheongelmien vuoksi. Siksi on tärkeää, että lapset löytävät tasapainon ja keinot käsitellä stressiä ja ahdistusta. Liikunta on yksi keino, jolla lapset voivat vähentää stressiä ja ahdistusta elämässään.

Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä siitä, miten liikunta voi auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta:

Liikuntamuoto	Hyödyt stressin ja ahdistuksen vähentämisessä
Jooga	Vähentää stressihormonien, kuten kortisolin, määrää kehossa ja auttaa rentoutumaan
Uinti	Vähentää stressiä ja rentouttaa kehoa, mikä auttaa myös nukahtamaan paremmin
Kävely	Auttaa rauhoittumaan ja vähentää stressiä, kun kävelet luonnossa tai rauhallisessa ympäristössä
Tanssi	Vapauttaa endorfiineja ja auttaa tuntemaan olonsa hyväksi ja rentoutuneeksi
Pallopelit	Auttaa purkamaan stressiä ja ahdistusta pelaamalla muiden kanssa

On tärkeää muistaa, että liikunnan ei tarvitse olla rankkaa tai pitkäkestoista auttaakseen vähentämään stressiä ja ahdistusta. Pienikin liikunta, kuten kävely tai jooga, voi auttaa vapauttamaan endorfiineja ja vähentämään stressiä.

Vanhempien merkitys

Vanhempien rooli lasten hyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen ja tärkeä. Yksi tapa tukea lasten terveyttä ja kehitystä on kannustaa heitä liikkumaan ja harrastamaan urheilua. Ei kuitenkaan riitä, että vain kehottaa lasta liikkumaan, vaan vanhempien on myös toimittava esimerkkinä ja tukijoina lasten liikuntaharrastuksissa. Tässä osiossa käymme läpi, miksi vanhempien rooli on niin tärkeä ja millaisia keinoja vanhemmat voivat käyttää lastensa innostamiseksi liikkumaan.

Vanhemmat voivat olla liikunnan esimerkkejä

On tärkeää muistaa, että vanhemmilla on merkittävä rooli lasten liikunta-aktiivisuuden edistämisessä. Vanhemmat voivat toimia tärkeinä liikunnan esimerkkeinä lapsilleen. Lapset imevät vaikutteita käytöksestä, jota he havainnoivat ympärillään ja opettelevat esimerkillä uusia taitoja.

Tässä muutama vinkki, miten vanhemmat voivat toimia liikunnan esimerkkeinä lapsille:

• Näytä hyvää esimerkkiä: Liiku itse säännöllisesti ja näytä, kuinka tykkäät liikkua ja miksi se on tärkeää.
• Mieti yhdessä: Keskustele lapsesi kanssa eri liikuntamahdollisuuksista ja keksi yhdessä, millainen liikunta sopii teille parhaiten.
• Aseta yhteisiä tavoitteita: Aseta yhdessä perheen kanssa liikuntatavoitteita, kuten vaikkapa kävelyretken tekeminen yhdessä viikoittain.
• Yhdessä liikkuminen: Osallistu harrastuksiin yhdessä lapsesi kanssa.

On tärkeää huomata, että vanhempien ei tarvitse olla huippu-urheilijoita, jotta he voivat olla liikunnan esimerkkejä lapselleen. Tärkeintä on osoittaa, että liikunta on hauskaa ja että se tuo hyvää oloa. Lapset seuraavat vanhempiensa esimerkkiä, joten vanhempien oma asenne ja käytös ovat ratkaisevan tärkeitä lasten liikuntaharrastuksen kehittymiselle.

Vanhempien rooli lasten harrastusten tukemisessa

Kuten jo mainittiin, vanhempien rooli lapsen liikunnallisessa kasvatuksessa on erityisen tärkeä. Tähän sisältyy myös lasten harrastusten tukeminen. Vanempien tulee näyttää esimerkkiä siitä, että liikunta on tärkeää osa päivittäistä elämää. He voivat auttaa lastaan löytämään harrastuksen, joka kiinnostaa ja motivoi häntä liikkumaan. Alla on lueteltu muutamia vinkkejä vanhemmille, joiden tavoitteena on tukea lastaan liikuntaharrastuksessa.

• Tunne lapsesi kiinnostuksen kohteet: On tärkeää huomioida lapsen yksilölliset mieltymykset ja löytää harrastus, joka vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Tällöin liikunnasta tulee helpommin mielekästä ja sitä jaksaa harrastaa pidemmän aikaa.
• Tue lapsesi liikuntaharrastusta: Liikuntaharrastus voi vaatia vanhemmilta aikaa ja rahaa, mutta se kannattaa. Vanhemmat voivat auttaa lapsiaan liikuntaharrastuksessa esimerkiksi kuljettamalla heitä harjoituksiin tai laajentamalla lasten tietoutta lajista.
• Ole lapsen tuki ja kannustaja: Lapsen liikuntaharrastuksessa ei ole kyse vain taidon kehittämisestä, vaan myös henkisestä kasvusta. Vanhempien roolina on tarjota tukea ja kannustusta lapsen taitojen kehittymisessä ja auttaa heitä ymmärtämään, että epäonnistumiset ovat vain osa prosessia.
• Antakaa lapsen kokeilla erilaisia lajeja: On hyvä antaa lapsen kokeilla erilaisia lajeja ja löytää itselleen se oikea. Monipuolisten liikuntakokemusten myötä lapsi oppii uusia taitoja ja vahvistaa lihaksiaan.
• Osoittakaa kiinnostusta lapseen harrastuksen aikana: Esimerkiksi lasten ottaminen katsomaan otteluita tai kilpailuja antaa heille mahdollisuuden nähdä oma harrastus laajemmassa mittakaavassa. Tämä voi auttaa lasta ymmärtämään lajin tärkeyden ja antaa heille enemmän motivaatiota kehittyä siinä.

Kaiken kaikkiaan vanhempien rooli lapsen liikuntaharrastuksessa on tärkeä ja heidän tulee tukea, kannustaa ja tarjota apua lapsen liikuntakasvatuksessa. Kun liikuntaharrastus on osa lapsen arkea, se positiivisesti hyödyntää hänen muistikehitystään.

Vanhemmat voivat motivoida liikkumaan säännöllisesti

Lasten liikuntaharrastuksen tärkeys on kiistaton. Mutta kuinka saada lapset liikkumaan aktiivisesti säännöllisesti? Vanhempien rooli on tässä tärkeä. He voivat motivoida lapsia liikkumaan ja auttaa heitä löytämään liikunnan ilon. Alla on esitelty muutama tapa, joilla vanhemmat voivat motivoida lapsiaan säännölliseen liikuntaan.

Esimerkin näyttäminen: Lasten seuratessa vanhempiensa liikunnallisia elämäntapoja, he todennäköisemmin harrastavat liikuntaa myös itse. Jos vanhemmat ovat aktiivisia liikkujia, lapset näkevät sen normaalina ja tärkeänä osana arkea. Tämä aktivoi lasten mielenkiintoa liikuntaa kohtaan.

Yhdessä liikkuminen: Liikunta yhdessä vanhemman kanssa voi olla lapselle motivoivaa ja hauskaa. Se myös tarjoaa mahdollisuuden yhdessä vietettyyn aikaan. Yhteistä liikuntaharrastusta suositellaan etenkin alle kouluikäisille lapsille. Tämä luo yhdessä tekemisen kulttuuria ja vahvistaa vanhempien ja lasten välistä suhdetta.

Monipuolisuus: Lapsen liikkumisharrastus voi olla yksipuolista, mikä saattaa vähentää innostusta. Vanhemmat voivat kannustaa lasta kokeilemaan erilaisia lajeja ja liikuntamuotoja tuoden vaihtelua liikuntarutiineihin. Tämä voi löytämään uusia mielenkiinnon kohteita ja jättämään samalla tilaa itsensä kehittämiselle.

Palkitseminen: Vaikka lahjojen antaminen liikunnasta ei ole välttämätöntä, lapset voivat innostua palkinnoista ja tunnustuksista. Vanhemmat voivat kehua lasta aktiivisuudesta ja tarjota pieniä palkintoja, kuten ulkoiluretkiä tai muita kivoja aktiviteetteja.

Alla on taulukko vanhempien motivointikeinoista:

Keino	Kuvaus
Esimerkin näyttäminen	Lasten seuratessa vanhempiensa liikunnallisia elämäntapoja, he todennäköisemmin harrastavat liikuntaa myös itse.
Yhdessä liikkuminen	Liikunta yhdessä vanhemman kanssa voi olla lapselle motivoivaa ja hauskaa.
Monipuolisuus	Vanhemmat voivat kannustaa lasta kokeilemaan erilaisia lajeja ja liikuntamuotoja tuoden vaihtelua liikuntarutiineihin.
Palkitseminen	Vanhemmat voivat kehua lasta aktiivisuudesta ja tarjota pieniä palkintoja, kuten ulkoiluretkiä tai muita kivoja aktiviteetteja.

Vanhemmuuden esimerkki panee lapset seuraamaan vanhempien liikunnallisia näyttöjä ja edistää aktiivisia liikkumistapoja. Yhdessä liikkuminen, liikuntamuotojen monipuolistaminen ja lasten palkitseminen ovat motivaation meille tärkeitä tekijöitä. Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan ja asenteellaan rohkaista lapsiaan liikkumaan ja elämään terveellistä elämää.

Kuinka paljon liikuntaa tarvitaan?

Kysymys siitä, kuinka paljon liikuntaa lasten tulisi harrastaa, askarruttaa monia vanhempia ja kasvattajia. Liikuntasuositusten mukaisesti lasten tulisi liikkua tietty määrä viikossa, mutta mikä on tarpeeksi? Onko enemmän parempi vai voiko liikaa tulla liian paljon? Tässä osiossa käymme läpi suosituksia ja suuntaviivoja siitä, kuinka paljon liikuntaa lasten tulisi harrastaa ja mitä huomioida liikunnan määrää suunnitellessa. Tavoitteena on auttaa vanhempia ja kasvattajia suunnittelemaan lasten liikuntaharrastuksia optimaalisesti muistin kehityksen ja terveyden kannalta.

Liikuntasuositus lapsille

Lasten tulisi liikkua päivittäin, ja heidän liikuntamääränsä tulisi olla ikäluokkaan sopivaa. Suomen koululiikuntaliiton suositus ikäryhmittäin on seuraava:

Ikäryhmä	Suositus päivittäisestä liikkumisesta
3–6-vuotiaat	Vähintään 3 tuntia kevyttä liikuntaa päivittäin. Alle 2-vuotiaiden lasten tulisi olla liikkuvia mahdollisimman paljon, toki huomioiden heidän kehityksensä ja oman harjoitusvasteensa.
7–18-vuotiaat	Vähintään 1 tunti reipasta liikuntaa päivässä. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja vaihtelevaa, ja sisältää liikuntaa, jonka syke nousee. Päivän liikuntaa voi jakaa myös lyhyempiin, noin 10-15 minuutin jaksoihin kerrallaan, ja tällöin mahdollisuuksien mukaan eri vuorokauden aikoihin.

Lapsen liikunnan suositus tulee ottaa huomioon arjessa, ja kannustaa lasta liikkumaan mahdollisimman paljon. Arkipäivän esimerkit, kuten kävely tai pyöräily kouluun, ovat hyviä tapoja lisätä päivittäistä liikkumista. Koulujen ja harrastusten kautta myös monipuoliset liikuntamuodot saadaan otettua osaksi viikkoa. On tärkeää, että lapsi löytää itselleen mieluisat tavat liikkua ja sisällyttää liikunnan osaksi arkea.

Kuinka paljon liikuntaa on tarpeeksi?

Kuinka paljon liikuntaa on tarpeeksi?

Liikuntasuositukset lapsille ja nuorille ovat melko yksiselitteiset. Suositusten mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat vähintään tunti liikuntaa päivässä. Tällä tarkoitetaan sellaista liikuntaa, joka saa hengityksen kiihtymään ja sydämen lyömään nopeammin. Päivittäiseen tuntiin voi sisältyä esimerkiksi koulumatkapyöräilyn, välituntien ja harrastusten aikaisen liikkumisen sekä muun aktiivisuuden, kuten kävelyn, tanssimisen ja leikkien.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki lapset eivät ole samanlaisia eivätkä samanikäisetkaan lapset välttämättä tarvitse täsmälleen yhtä paljon liikuntaa. Esimerkiksi liikunnallisesti aktiivinen ja energinen lapsi saattaa tarvita enemmän liikuntaa kuin vähemmän aktiivinen ikätoverinsa.

Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä siitä, millaisia liikuntasuosituksia eri ikäisille lapsille annetaan:

Ikä	Suositeltu päivittäinen liikunnan määrä
1-2 vuotta	Vähintään 180 minuuttia, joista vähintään 60 minuuttia koostuu aktiivisesta liikunnasta
3-4 vuotta	Vähintään 180 minuuttia, joista vähintään 60 minuuttia koostuu aktiivisesta liikunnasta
5-6 vuotta	Vähintään 180 minuuttia, joista vähintään 60 minuuttia koostuu aktiivisesta liikunnasta
7-18 vuotta	Vähintään 60 minuuttia päivässä koostuen pääosin aktiivisesta liikunnasta

On myös tärkeä muistaa, että vaikka suositus olisikin tunnin liikuntaa päivässä, pienikin määrä liikuntaa on parempi kuin olematon määrä. Mikäli liikuntaa ei ole harrastanut säännöllisesti, voi liikunnan aloittaa ja lisätä asteittain. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin suositeltavaa tavoitella tunnin päivittäistä liikuntamäärää, joka voi kasvaa sitä mukaa, kun lapsen fyysinen kunto paranee.

Mitä lajeja kannattaa kokeilla?

Kun etsit erilaisia liikuntalajeja, se voi helposti tuntua ylivoimaiselta tehtävältä. On tärkeää löytää laji, joka tuntuu mielekkäältä ja tarjoaa haasteita juuri omalle tasollesi. Eri lajit tarjoavat erilaisia fyysisiä ja henkisiä hyötyjä, joten kannattaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja löytääkseen itselleen parhaiten sopivan tavan liikkua. Lajin valinnassa on tärkeää huomioida oma liikuntahistoria, kehon rajoitukset ja omat mieltymykset. Tässä osiossa käsitellään erilaisia liikuntalajeja ja niiden hyötyjä lasten ja nuorten muistille.

Erilaiset lajit kehittävät eri taitoja

On tärkeää huomioida, että erilaiset liikuntamuodot kehittävät eri taitoja lapsissa ja nuorissa. Esimerkiksi juokseminen kehittää kestävyyskuntoa ja nopeutta, kun taas tanssi kehittää koordinaatiota ja rytmitajua. Alla on lista eri lajeista ja niiden tuomista hyödyistä:

• Jalkapallo: Kehittää kestävyyskuntoa, nopeutta, koordinaatiota ja tiimityöskentelytaitoja.
• Uinti: Kehittää lihaskuntoa, kestävyyskuntoa, rintarangan liikkuvuutta ja uintitekniikkaa.
• Tanssi: Kehittää koordinaatiota, rytmitajua, kehonhallintaa ja ilmaisukykyä.
• Koripallo: Kehittää kestävyyskuntoa, nopeutta, koordinaatiota ja tiimityöskentelytaitoja.
• Lentopallo: Kehittää kestävyyskuntoa, nopeutta, koordinaatiota, tasapainoa ja tiimityöskentelytaitoja.
• Judo: Kehittää voimaa, kestävyyskuntoa, itsepuolustustaitoja ja ketteryyttä.

On tärkeää, että lapsi saa kokeilla erilaisia lajeja ja löytää niistä itselleen sopivimman. Tämä auttaa lisäämään liikkumisen mielekkyyttä ja motivaatiota. Monipuolinen liikkuminen takaa kaikkien kehon osien harjoittelun ja välttää yksipuolisten lihasten kehittymistä.

Mitä kannattaa huomioida lajin valinnassa?

Kun etsit sopivaa liikuntalajia lapsellesi, on tärkeää huomioida joitain avainkriteereitä. Lajin tulisi olla lapsesi ikään ja kehitysvaiheeseen sopiva, jotta se olisi turvallista ja haastavaa, mutta ei liian vaikeaa tai vaarallista.

Lajin monipuolisuus on myös tärkeää, jotta lapsesi saa kokonaisvaltaisen harjoitusvaikutuksen kehoonsa. Esimerkiksi pallopelit, kuten jalkapallo, koripallo tai lentopallo, kehittävät sekä kestävyys- että voimaharjoittelua, kun taas tanssi tai voimistelu kehittävät liikkuvuutta ja koordinaatiota.

Lajin saatavuus ja kustannukset ovat myös tärkeitä tekijöitä, joita kannattaa huomioida. On tärkeää valita laji, joka on saatavilla lähellä kotia tai koulua ja jonka harjoitteluun ei tarvita erityisiä kalliita varusteita tai välineitä.

Lisäksi, lapsen omat mieltymykset on tärkeää ottaa huomioon valitessa liikuntalajia. Jos lapsi ei pidä ryhmäliikunnasta, yksilölaji, kuten juoksu tai uinti, voi olla parempi vaihtoehto. Jos lapsi on taas kovin kilpailuhenkinen, joukkuelaji, kuten jääkiekko tai salibandy, voi olla parempi valinta.

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto tekijöistä, joita kannattaa huomioida lajin valinnassa lapselle:

Tekijä	Esimerkit
Iän ja kehitysvaiheen sopivuus	Jalkapallo, tanssi, voimistelu
Monipuolisuus	Pallopelit, tanssi, voimistelu
Saatavuus ja kustannukset	Juoksu, ulkoilu, jääkiekko
Lapsen mieltymykset	Uinti, juoksu, jalkapallo, tanssi

Yhteenvetona voidaan todeta, että sopivan liikuntalajin valinta lapselle edellyttää huolellista harkintaa ja useita näkökohtia on otettava huomioon. Tärkeitä tekijöitä ovat lajin sopivuus lapsen iän ja kehitysvaiheen mukaan, sen monipuolisuus, saatavuus ja kustannukset sekä lapsen omat mieltymykset ja harrastuneisuusaste.

Miten motivoida lasta liikkumaan?

Lasten liikunnan edistäminen voi olla haastavaa vanhemmille, etenkin jos lapsi ei tunnu olevan kovin innostunut liikkumisesta. Tässä osiossa käsitellään tehokkaita keinoja, joilla voit motivoida lastasi liikkumaan ja tutustumaan eri liikuntamuotoihin. On tärkeää muistaa, että liikunnan ei tarvitse olla suorittamista vaan se voi olla mielekästä ja hauskaa. Lapsen omat mieltymykset ja tarpeet tulee huomioida motivoinnin lähtökohtana. Lisäksi käymme läpi tapoja, joilla liikuntaa voi integroida osaksi lapsen päivittäistä rutiinia ja palkitsemisen merkitystä liikkumisen tukemisessa. Lue siis eteenpäin ja löydä sopivat keinot lapsesi innostamiseksi fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan!

Liikunnan pitää olla hauskaa ja mielekästä

Liikunnan pitää olla hauskaa ja mielekästä, jotta lapset jaksavat harrastaa sitä pitkällä aikavälillä. On tärkeää löytää liikuntamuoto, joka vastaa lapsen omaa mieltymystä ja kiinnostusta. Samalla voidaan kehittää harrastuksen kautta monia muitakin taitoja, kuten sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta.

Alla on esitetty taulukko, jossa on listattu eri liikuntamuotoja ja niiden tarjoamat mahdollisuudet kehittää erilaisia taitoja:

| Liikuntamuoto | Mahdollisuudet kehittää taitoja |
|—————-|——————————————-|
| Joukkuelajit | Sosiaaliset taidot, yhteistyökyky, kommunikaatio|
| Yksilölajit | Itseluottamus, itsensä haastaminen, keskittymiskyky|
| Tanssi- ja liikuntaleikit | Ryhmässä toimiminen, luovuus, ilmaisutaidot|
| Uinti | Kestävyyskunto, uimataito, rauhallisuus, hengityksen hallinta|
| Pyöräily | Tasapainon hallinta, kestävyyskunto, koordinaatiokyky|
| Kiipeily | Rajojen tunteminen, rohkeus, kekseliäisyys|

Huomioitavia seikkoja lajin valinnassa:
– Lapsen omat mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet
– Lajin soveltuvuus lapsen kehitysvaiheeseen ja fyysiseen kuntoon
– Mahdollisuus harrastaa lajia ympäri vuoden (sisällä tai ulkona)
– Harrastuksen hinta ja tarvittavat varusteet

Liikunnan ei tarvitse olla kovin vaativaa tai raskasta, vaan tärkeintä on, että se on lapselle hauskaa ja mielekästä. Lasten kanssa liikkuessa olisi hyvä muistaa noudattaa tietyntyyppistä joustavuutta, jotta harrastus ei muutu lapselle pakottamiseksi tai pakkopullaksi. On myös tärkeää kannustaa lapsia tekemään parhaansa, riippumatta siitä onko lajissa taitavimpia tai nopeimpia.

Lapsen omat mieltymykset huomioon

Kun halutaan motivoida lapsia liikkumaan, on tärkeää ottaa huomioon lapsen omat mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet. On tärkeää kuunnella ja kysyä lapsen mielipidettä siitä, minkälaista liikuntaa hän haluaisi harrastaa. Tämä voi auttaa löytämään lapselle sopivan liikuntamuodon, joka tuntuu mukavalta ja motivoivalta.

Tässä muutamia vinkkejä, joilla voit huomioida lapsen omat mieltymykset liikunnassa:

• Anna lapsen valita itse liikuntamuoto, jota hän haluaisi kokeilla.
• Muista, että kaikki lapset eivät välttämättä pidä joukkuepeleistä tai kilpailuista. Joillekin lapsille sopii paremmin yksilölajit, kuten juokseminen tai pyöräily.
• Kannusta lasta kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua.
• Vaikka lapsi löytäisi mieluisan liikuntamuodon, muista, että mieltymykset voivat muuttua ajan myötä. Ole avoin uusille ideoille ja liikuntamuodoille.

On tärkeää, että liikuntaharrastus tuntuu lapselle positiiviselta ja motivoivalta. Lapsen omat mieltymykset huomioimalla voi auttaa luomaan positiivista suhtautumista liikuntaan ja kehittämään terveellistä elämäntapaa.

Liikunnan integroiminen osaksi päivittäistä rutiinia

,

Palkitseminen on ok, mutta ei aina välttämätöntä

Liikunnan integroiminen osaksi päivittäistä rutiinia on tärkeää, jotta lapset oppivat arvostamaan liikunnan merkitystä ja näkemään sen osana terveellistä elämäntapaa. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi siten, että vanhemmat varaavat aikaa yhteisille ulkoiluhetkille tai harrastuksille perheen kanssa. On myös hyvä kannustaa lasta valitsemaan itse mieluisia harrastuksia ja aktiviteetteja, joita hän voi toteuttaa itsenäisesti tai yhdessä muiden lasten kanssa.

Palkitseminen voi olla hyvä tapa motivoida lasta liikkumaan, mutta sen ei tarvitse olla aina välttämätöntä. Palkkion sijaan lapsen tekemistä voidaan kehua ja tuoda esille, miten tärkeää liikunta on terveydelle ja hyvinvoinnille. Vanhemmat voivat myös korostaa, että liikunta on hauskaa ja sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin ja kehittää taitojaan eri lajeissa.

Tärkeintä on luoda lapselle myönteinen asenne liikuntaan ja auttaa häntä löytämään oma tapansa liikkua. Kun lapsi oppii arvostamaan liikuntaa osana päivittäistä rutiinia, hän todennäköisesti jatkaa liikkumista myös aikuisena. Tämä auttaa ehkäisemään terveysongelmia ja ylläpitämään hyvinvointia elämän aikana.

Alla olevassa taulukossa on joitakin ideoita siitä, miten liikuntaa voidaan integroida osaksi lapsen päivittäistä rutiinia ilman, että palkkioita tarvitsee käyttää.

Idea	Kuvaus
Lomapäivät	Järjestä yhteisiä perhelomapäiviä, joissa koko perhe lähtee retkelle ja tekee jotain fyysistä, esim. pyöräillen, kävellen tai uiden.
Askareiden yhteydessä	Pienetkin kotityöt ovat hyvää liikuntaa, joten kannustakaa lapsia auttamaan kotitöissä. Esimerkiksi imurointi tai tiskien pesu voivat olla mukavia tapoja saada hieman liikettä arjen askareiden yhteydessä.
Yhteisöllisyys	Järjestä lastenleikkejä tai kutsu kavereita kylään, jolloin lapset saavat leikkiä yhdessä ja samalla liikkua. Myös yhdessä pelattavat lautapelit voivat olla hyvä tapa saada hieman liikettä sisätiloissa.
Television katselun yhteydessä	Kannusta lasta tekemään jotain fyysistä television katselun yhteydessä. Esimerkiksi hyppynarun hyppiminen tai joogan tekeminen ovat hyviä tapoja saada liikettä samalla kun katsoo televisiota.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten liikuntaa voi integroida päivittäiseen rutiiniin. Tärkeintä on löytää tapa, joka sopii sekä lapselle että vanhemmille, ja joka on mielekästä sekä haastavaa. Kun liikunta on osa päivittäistä rutiinia, sen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille korostuu, ja se voi auttaa lasta kehittämään hyviä tapoja elämässään.

Liikunnan vaikutukset erityistilanteissa

Kuten kaikki tietävät, liikunnalla on monia terveyshyötyjä, mutta mitä tapahtuu silloin, kun lapsi sairastuu tai joutuu erityistilanteeseen? Onko liikunnasta edelleen hyötyä? Tämä on tärkeä kysymys, sillä liikunnan merkitys voi olla erityisen suuri silloin, kun lapsi tarvitsee tukea ja apua elämänsä eri vaiheissa. Tässä osiossa käsitellään liikunnan vaikutuksia erityistilanteissa ja kerrotaan, kuinka liikunta voi auttaa lasta jaksamaan paremmin arjessa.

Lapsen sairastuminen ja liikunnan harrastaminen

Lapsen sairastuminen ja liikunnan harrastaminen

Vaikka liikunnan harrastaminen on tärkeää lapsen terveyden ja muistin kehityksen kannalta, on tärkeää huomioida myös lapsen sairastuminen ja sen vaikutus liikunnan harrastamiseen. Sairastuminen saattaa johtaa siihen, että liikuntaharrastus joudutaan jättämään väliin tai vähentämään sen määrää sairauden aikana. Tässä tilanteessa on tärkeää muistaa muutama seikka:

– Kuuntele lapsen kehoa: Lapsen sairastuessa hänen kehonsa tarvitsee lepoa, joten on tärkeää kuunnella lapsen kehoa ja antaa tarvittava lepo sairauden aikana.
– Liikunnan määrän vähentäminen: Jos lapsi sairastuu, liikunnan määrää on mahdollisesti vähennettävä sairauden aikana. On tärkeää tehdä tämä maltillisesti ja kuunnella lapsen kehoa. Jos lapsi pystyy liikkumaan vähäisessäkin määrin, se auttaa säilyttämään lihaskunnon ja auttaa sairaudesta toipumisessa.
– Tarkista sairauden vaikutukset liikunnan harrastamiseen: Joissakin sairauksissa liikunta saattaa olla vasta-aiheista tai sen määrää on rajoitettava. On tärkeää ottaa huomioon sairauden vaikutus ja keskustella lääkärin kanssa sopivasta liikunan määrästä ja intensiteetistä.
– Paluu liikunnan pariin sairauden jälkeen: Kun lapsi sairastumisen jälkeen palaa liikunnan pariin, on tärkeää ottaa rauhallisesti ja aloittaa kevyesti. On myös tärkeää seurata lapsen vointia ja kuunnella hänen kehoaan, jotta voidaan varmistaa, että paluu liikunnan pariin tapahtuu terveellä ja turvallisella tavalla.

Kaiken kaikkiaan, liikunnan harrastamisessa ja lapsen sairastumisessa on tärkeää kuunnella lapsen kehoa ja opettaa häntä huolehtimaan terveydestään myös sairauden aikana. Liikunnan vaikutukset lapsen terveyteen ovat huomattavat, mutta terveellä järjellä liikuntaa voi harrastaa myös sairauden aikana.

Tavoiteltavat hyödyt ja keinojen sovittaminen yhteen

Kun lapsella on erityistilanteita, kuten sairastuminen tai vamma, liikunnan harrastamisessa voi olla haasteita. Kuitenkin liikunnan hyödyt muistin ja oppimiskyvyn kehitykselle ovat edelleen tärkeitä. On tärkeää löytää tapoja sovittaa tavoiteltavat hyödyt ja käytännön keinot yhteen, jotta lapsen liikkuminen ei kärsi.

Määrittele tavoitteet

Kun lapsella on erityistilanteita, tulee olla selkeä käsitys siitä, millaisia tavoitteita liikunnalla tavoitellaan. Tavoitteet voivat vaihdella esimerkiksi liikkuvuuden parantamisesta tai lihaskunnon ylläpitämisestä, mutta ne tulee määritellä yksilöllisesti kunkin lapsen tarpeiden mukaan. Tavoitteiden asettamisessa voi auttaa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilainen.

Käytä monipuolisia keinoja

Erityistilanteissa voi olla tarpeen käyttää erilaisia liikuntamuotoja, jotta lapsen liikkuminen olisi mahdollista. Esimerkiksi vesiliikunta voi olla hyvä vaihtoehto, jos lapsella on liikkumisvaikeuksia. On tärkeää löytää keinoja, joilla lapsi voi liikkua turvallisesti ja mielekkäästi.

Hyödynnä apuvälineitä

Tarvittaessa erilaiset apuvälineet voivat auttaa lapsen liikunnan harrastamisessa. Esimerkiksi pyörätuolilla tai kävelykeppien avulla liikkuminen voi olla mahdollista. On tärkeää hankkia ja käyttää laadukkaita apuvälineitä, jotka sopivat lapsen tarpeisiin.

Konsultoi ammattilaisia

Erityistilanteissa kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotka voivat antaa neuvoja ja ohjeita lapsen liikkumisen tukemiseen. Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja lääkärit voivat auttaa löytämään sopivia liikuntamuotoja ja -keinoja, joilla lapsen tavoitteet saavutetaan.

Tavoiteltavien hyötyjen ja keinojen sovittaminen yhteen edellyttää yksilöllistä lähestymistapaa jokaisen lapsen kohdalla. On tärkeää löytää ne keinot, jotka toimivat parhaiten lapsen tilanteessa ja tukevat hänen liikkumistaan ja terveyttään.

Yhteenveto

Kuten tässä artikkelissa on käynyt ilmi, liikunnalla on monia hyödyllisiä vaikutuksia lasten ja nuorten muistin kehitykselle. Liikunta auttaa kehittämään keskittymiskykyä ja oppimiskykyä sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. On tärkeää, että vanhemmat ovat aktiivisia liikkujia ja malliesimerkkejä lapsilleen sekä tukemassa lasten harrastuksia.

Lasten liikunnan suositeltu määrä on vähintään tunti aktiivista liikuntaa päivässä, mutta enemmänkin on aina parempi. Liikunnan ei tarvitse olla aina rankkaa tai yksitoikkoista vaan erilaisten lajien kokeileminen auttaa kehittämään erilaisia taitoja. On tärkeää ottaa huomioon lapsen omat mieltymykset ja motivoida liikkumaan säännöllisesti.

Erityistilanteissa, kuten lapsen sairastuessa, on tärkeää miettiä keinoja liikunnan harrastamiseen ja sovittaa ne yhteen tavoiteltavien hyötyjen kanssa. Palkitseminen voi olla hyvä keino motivoida lasta liikkumaan, mutta ei aina välttämätöntä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnalla on suuri merkitys lasten muistin kehitykselle ja että jo pienetkin muutokset liikuntatottumuksissa voivat olla hyödyllisiä. Vanhempien tuki ja esimerkillinen liikkuminen sekä lapsen omien mieltymysten huomioon ottaminen ovat avainasemassa liikunnan integroimisessa osaksi perheen arkea.

Usein Kysytyt Kysymykset

Miksi liikunta on niin tärkeää muistin kehittymiselle?

Liikunta vaikuttaa suoraan aivojen kehitykseen, jolla on tärkeä vaikutus muistin kehittymiseen. Säännöllinen liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja hapen kuljetusta, mikä parantaa keskittymiskykyä ja oppimiskykyä, ja samalla auttaa stressin vähentämisessä.

Miten liikunta vaikuttaa lasten keskittymiskykyyn?

Liikunnalla on positiivinen vaikutus lasten keskittymiskykyyn. Säännöllinen liikunta parantaa huomion suuntaamista, hahmottamiskykyä sekä hyödyttää pitkäkestoista muistia, mikä auttaa lasta oppimaan paremmin koulussa.

Voiko liiallinen liikunta olla haitallista lapsen muistille?

Liiallinen liikunta voi olla haitallista lapsen terveydelle yleisesti, mutta useimmiten se ei vaikuta negatiivisesti lapsen muistiin. Liikunnan vähäisyys sen sijaan voi olla haitallista muistin kehitykselle.

Mikä on suositeltava määrä liikuntaa lapsille?

Lapsille suositellaan vähintään yhtä tuntia liikuntaa päivässä. Tämä voi olla esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tapahtuvaa ulkoliikuntaa tai vanhempien kanssa yhdessä harrastettua liikuntaa.

Mitä lajeja kannattaa kokeilla lapsen kanssa?

Kannattaa rohkaista lasta kokeilemaan erilaisia lajeja, joista hän voisi pitää. Esimerkkeinä voi mainita juoksemisen, pyöräilyn, uinnin, tanssin tai jopa ulkoleikit parkki- tai kotipihalla.

Mitä pitäisi huomioida kun valitaan sopiva liikuntamuoto lapselle?

Liikuntamuodon sopivuus riippuu paljolti lapsen persoonasta ja mielenkiinnon kohteista. On tärkeää, että lapsi itse löytää lajin josta hän pitää ja jossa hän voi kehittyä. Lajin tulisi myös tarjota monipuolisesti erilaisia tilanteita ja liikuntamuotoja.

Pitäisikö lasta palkita, jotta hän liikkuisi enemmän?

Palkitseminen saattaa toimia jonkin aikaa, mutta pitkän päälle tärkeintä on, että lapsi tekee liikunnan vuoksi siitä nauttien, ja palkintojen sijasta yrittää löytää tapoja, joilla liikunta voisi olla hauskaa ja motivoivaa.

Miten vanhemmat voivat motivoida lasta liikkumaan?

Vanhemmat voivat motivoida lasta esimerkiksi osallistumalla itse aktiivisesti liikuntaan ja tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia liikkua itsekin. Lisäksi vanhemmat voivat tukea lapsen harrastuksia ja rohkaista häntä kokeilemaan uusia asioita.

Mitä tehdä, jos lapsi sairastuu ja liikuntaharrastukset ovat tauolla?

Jos lapsi sairastuu, on tärkeää antaa hänelle riittävästi aikaa toipumiselle. Kun lääkäri antaa luvan liikunnan aloittamiseen, voi lapsen harrastuksia jatkaa normaalisti.

Mitkä liikuntamuodot ovat parhaita stressin vähentämiseen?

Kaikki liikuntamuodot ovat hyödyllisiä stressin vähentämisessä, mutta erityisesti rauhallisemmat lajit, kuten jooga tai kävely, voivat auttaa lieventämään stressiä. Lisäksi urheilulajit, joista lapsi nauttii, parantavat mielialaa ja lisäävät endorfiinien tuotantoa.

Viitteet

• Kasvuikäisten liikunta – Duodecim-lehti